Kierrätystä

No niin, säät kaunistuu ja minä sairastun, perinteiseen tapaani. Hieman ärsyttää käyttää mahdollisesti kesän viimeiset päivät sängyn pohjalla makaamiseen! No, onneksi aina voi uppoutua Internetin ihmeellisen maailmaan (nettishoppailua olen toistaiseksi onnistunut välttämään, mutta saas nähdä kuinka kauan tätä kestää).

Lähden parin viikon päästä pienelle Englannin reissulle, jota varten olen kovasti yrittänyt säästää koko kesän. Omasta mielestäni olen onnistunut siinä aika hyvin; olen shoppaillut varmasti ainakin puolet vähemmän kuin kevättalvella (vaikka rahaa on ollut puolet enemmän, heh). Säästäväinen (?) elämäntapa on toki ollut eräänlainen haaste mielikuvitukselleni; kuinka tehdä vanhasta uutta, ja saada hieman iäkkäämmätkin vaatteet näyttämään mielenkiintoisilta?

 Seuraavaksi siis pari esimerkkiä siitä, kuinka olen pyrkinyt "kierrättämään" omia vanhoja mekkojani asustamalla ne uudelleen ilman suurempia rahallisia menetyksiä.

Olen ostanut tuon mustan printtimekon muistaakseni joskus vuonna 2007 H&M:ltä, mutta pariin ensimmäiseen vuoteen en käyttänyt sitä juuri lainkaan. Viime vuosina se on kuitenkin alkanut miellyttää silmääni hieman enemmän, ja onhan se mukavan kesäinen ja vilpoisa! Yhdistin siihen Stockerin neuletakin, Forever21:n vyön, sekä Seppälän legginsit. Mielestäni varsinkin tuo vyö teki asuun kivasti uutta ilmettä, samoin kuin se, että jätin niskan taaksen solmittaviksi tarkoitetut nauhat rennolle rusetille rinnan päälle. Maailman mukavimmat vihreät kangaskengät löytyivät Skopunktenin alesta kympillä, korut taas ovat Seppälän alennuskamaa. Pidin ainakin itse tästä asuskokonaisuudesta todella paljon, eikä minua harmittanut yhtään se, että ainoastaan kengät ja rannekoru olivat tämän kesän hankintoja. 

Toinen vanhojen mekkojen kierrätykseen perustuva asuni on astetta juhlallisempi; olihan se ylläni piakkoin ulkomaille muuttavan ystäväni läksiäisissä. Tämä mekko on ostettu niinkin hohdokkaasta paikasta kuin Tampereen Turtolan Citymarket, ja se on vieraillut blogissani myös aiemmin, aivan alkuaikoina. Suosittelen edelleen kaikille Citymarketin naistenosaston tsekkaamista, sillä tämä mekko on oikeasti yksi parhaista vaatteista, joita olen koskaan omistanut. Tuo leikkaus on mielestäni aivan täydellinen - ja ilmeisesti aika imarteleva, ottaen huomioon että eräs ystäväni kysyi, onko rintavarustustani photoshopattu yllä näkyvässä kuvassa tavallista suuremmaksi! (Ei ole.)

Ainoa uusi asia tässä asukokonaisuudessa on tuo Seppälän kukkapanta, jonka tilasin nettikaupasta, ja joka maksoi vajaat kaksi euroa. Seppälän bolero ja sukkahousut, Vagabondin kengät ja ystävältä saatu rannekoru ovat kaikki vanhoja, pitkään ja hyvin palvelleita ystäviäni. Mutta kappas vain, pienellä yhdistelyllä lopputulos oli kuin uusi, ja sain kehuja ulkomuodostani niin kotosalla kuin juhlapaikallakin. 

Tarinan opetus? Aina ei ole pakko saada uutta mekkoa tai toppia, koska joskus parin euron koru, pirteän värinen asuste tai kaapin perukoille unohtunut neule voi tehdä ihmisen aivan yhtä iloiseksi. 

(Tämä ei toki tarkoita, etten tervehdyttyäni eksyisi vielä kaupungille penkomaan viimeisiä alennuskoreja ja tarkastamaan syksyn uutuuksia...eihän rahasta ole mitään iloa, jos ei sitä edes joskus käytä!)

Millä keinoilla muut tykkäävät uudistaa vanhoja mutta rakkaita vaatekappaleita? Luotatteko asusteisiin, vai tartutteko kenties saksiin, neulaan ja lankaan?