F*ck apologies

(English below)

Minut "tosielämässä" tavanneet tietävät, että olen aika sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut. Nykyään melko itsevarmakin. Kärsin kuitenkin "kiltin tytön" syndroomasta. Inhoan konflikteja, en haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä ja asetan helposti muiden tarpeet ja tunteet omieni edelle. Ja valitettavasti aina löytyy niitä, jotka ottavat tällaisella luonteella varustetun ihmisen kynnysmatokseen ja sylkykupikseen. Menneisyydestäni löytyy useampikin ystävyyssuhde, joissa en tosiaankaan ole ollut tasa-arvoisessa asemassa, ja myös työelämässä jää helposti jalkoihin, jos ei pidä puoliansa. 

Yksi tapa, joka minua itseäni on alkanut suunnattomasti ärsyttää, on se, että pyydän liian helposti anteeksi. Vaikka tiedän, että en ole tehnyt mitään väärin, pahoittelen omaa käytöstäni, että en vain loukkaisi muita. Ja jos olen jonkun kanssa eri mieltä jostain asiasta, olen yleensä mieluummin hiljaa kuin alan väittelemään. Joissakin tilanteissa on toki parempikin antaa asian olla ja tehdä kompromissi, mutta kyllä välillä pitää myös ajatella omaa etuaan ja pysyä lujana. 

Siksi olenkin ottanut tämän syksyn tavoitteeksi sen, että pyydän anteeksi vain silloin, kun siihen on oikeasti aihetta. Ja koska olen tällainen muotihullu, pukeutuminen on hyvä tapa aloittaa tämä asennemuutos. En aio pyydellä anteeksi olemassaoloani, koska satun olemaan lihava. 

Crop top - Forever21, 1X

Hame / skirt - Forever21, 2X

Kengät / shoes - Ecco, EUR 41

Kaulakoru / necklace - Ginatricot

Ostin tämän kaksiosaisen asun Dublinista, ja se on kaikkea sitä, mitä minun kokoiseni naisen ei "pitäisi" käyttää. Allit näkyvät, mahamakkarat näkyvät ja - luoja paratkoon! - myös pieni kaistale ihoa näkyy. Asu on vartalonmyötäinen ja huomiota herättävä; kaiken kaikkiaan anteeksipyytämätön. Tällaista rohkeaa pluskoon muotia minä haluan! Ikävä kyllä Suomessa yksikään kauppa ei myy ainakaan vielä mitään vastaava, mutta onneksi on nettishoppailu.

Käytin tätä asua ihan ihmisten ilmoilla, ja varmasti jotkut kaupan kassajonossa ajattelivat, että hyi olkoon. Ihan sama. Osa ajatteli varmaan, että mahtava mimmi. 

Fakta on, että minä olen mitä olen. Lihava, pitkä, äänekäs, näkyvä. En osaa kävellä käsilläni, luistella tai laittaa tukkaani, mutta osaan kuunnella, olla luova ja olla hyvä ystävä. Tulee aina olemaan ihmisiä, joita minä ärsytän, tai joiden mielestä minun pitäisi olla jotain muuta. Mutta tulee aina olemaan myös sellaisia ihmisiä, joiden mielestä olen hyvä juuri tällaisenä, kuten aviomieheni, perheeni, ne todelliset ystävät ja varmaan myös moni tämän blogin lukija. 

Jos ulkomuotoni ällöttää, sitä ei ole pakko katsoa. Ja jos luonteeni ei miellytä, kanssani ei ole pakko olla tekemisissä. 

Mutta kumpaakaan en enää pyytele anteeksi.

Aurinkoisia syyspäiviä ja positiivista energiaa kaikille!

In English: If you have met me in real life, you'll know that I'm pretty confident and out-going. However, I also suffer from "nice girl syndrome". I hate conflicts, I don't want to hurt anyone's feelings and I often put other people's needs before my own. And, unfortunately, there are always those that will use people like me as their doormat. I've had many "friendships" in the past where I haven't been an equal, and it can also be difficult to advance your career if you never stick up for yourself. 

One thing I do that really annoys me is apologising when I haven't done anything wrong. I do it just to please others and to avoid conflicts. If I disagree with someone, I often just stay silent instead of voicing my opinion because I don't like fighting and I don't want to make anyone feel bad. 

Well, this fall things are going to be different. I've decided that from now on, I will only apologise when there's something to apologise for. Sure, sometimes it's better to just stay quiet and there are fights I'll never win, but for the most part, I need to start looking out for number one. 

And, being the fashion addict I am, I'm starting with clothing. I'm not going to hide away and apologise for my existence just because I'm fat. 

This two piece outfit from Forever21 is the perfect way of saying "eff you" to the haters. It's everything that I, as a fat woman, shouldn't wear: it clings to my body, it shows off the VBO, it exposes my fat arms, and it even  *gasp* shows a little bit of bare midriff! How dare I wear it even though I don't have washboard abs! This outfit, for me, is unapologetic, and I love it. 

I wore this outfit out and about and I know some people probably thought I looked gross. Then again, some people probably thought I looked awesome. The point is that I'm done trying to be something I'm not just to please other people. This is me. I'm fat, tall, loud, noticeable. I can't do a handstand or style my hair, but I'm a good listener, a good friend, and quite creative. 

Some people will always find me annoying and try to tell me I should be something else. But other people, like my husband, my family, my true friends and also probably many readers of this blog, like me just the way I am. And that's what I'm going to focus on.

If someone doesn't like the way I look, then don't look at me. If someone doesn't like my personality, don't hang out with me. 

But I'm not going to apologise for being me. 

I hope you're all having a lovely, sunny week so far!